Kirjoittaja TkT Sanna Taskila, Carbon Wise Oy, on perehtynyt viimeisen kuuden vuoden aikana yli sadan asiakkaan hiilijalanjälkilaskentaan sekä toteuttanut kymmenille yrityksille ja yritysryhmille hiilijalanjäljen laskentaa sekä siihen liittyviä koulutuksia, työpajoja ja sparrauksia.
Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä yrityksen toiminta aiheuttaa. Se kattaa kaiken energiankulutuksesta ja liikenteestä hankintoihin ja materiaalien käyttöön. Päästöt mitataan hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e) eli laskennassa ovat mukana myös muut kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi.
Hiilijalanjälki ei ole vain teollisuuden asia – se koskee myös palvelualoja, toimistoja ja pienyrityksiä.
Kun yritys tietää, mistä sen päästöt syntyvät, se voi kohdentaa toimenpiteet oikein. Hiilijalanjäljen laskenta tuo siis tiedon hallinnan: yritys saa konkreettisen kuvan omasta toiminnastaan ja sen vaikutuksista.
Päästöjen pienentäminen johtaa usein myös säästöihin. Energiatehokkuus, viisaammat hankinnat ja turhien kuljetusten vähentäminen näkyvät suoraan kustannuksissa. Lisäksi asiakkaat ja yhteistyökumppanit odottavat yhä enemmän vastuullisuutta – avoin hiilijalanjälkiraportointi vahvistaa yrityksen mainetta ja kilpailukykyä.
Hiilijalanjäljen laskenta auttaa myös varautumaan tulevaisuuteen. Lainsäädäntö ja raportointivaatimukset tiukkenevat, joten ennakoiva yritys on aina askeleen edellä. Samalla se voi viestiä vastuullisuudesta työntekijöille ja houkutella uusia osaajia, jotka arvostavat kestävää toimintaa. Joillain toimialoilla, kuten kuljetusalalla, päästötietoja saatetaan kysyä tarjouskilpailuissa. Myös rahoitusneuvotteluissa saattaa vastaan tulla lomake, johon pitää ilmoittaa yrityksen energiankulutuksen hiilijalanjälki.
Hiilijalanjäljen laskenta kannattaa aloittaa yksinkertaisesti. Täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella heti alussa. Tärkeintä on aloittaa ja kerätä ensimmäinen kokonaiskuva. Laskennan suunnitteluun löytyy hyviä ohjeita, kuten globaalisti eniten käytetty standardi GHG Protocol. Sen mukaisesti hiilijalanjälki koostuu Scope 1 päästöistä (niin sanotusti ”oman piipun päästä tulevat päästöt” eli oma energiatuotanto tai omien työkoneiden ja ajoneuvojen polttoaineenkulutus), Scope 2 päästöistä (ostetun energian päästöt) sekä Scope 3 päästöistä (kaikki arvoketjun päästöt eli yritykseen hankitut palvelut tai tavarat).
Ihan ensiksi kannattaa miettiä, mitä tarkoitusta varten laskenta ensisijaisesti tehdään. Laskennan motiivin kautta valitaan sekä rajaus että tiedonkeruun toteutustapa, mitkä ovat kumpikin olennaisia laskennan lopputuloksen ja käytettävyyden kannalta. Rajaus määrittää, mitä toimintoja laskennassa huomioidaan. Jos laskennalle on selkeä tilaus eli sitä tarvitsee tärkeä asiakas, yhteystyökumppani, ison hankinnan kilpailuttaja tai pankki, GHG protokollan mukainen Scope 1-2 laskenta riittää ainakin alkuun.
Scope 1-2 osalta tiedonkeruu on suhteellisen yksinkertaista, sillä tiedot löytyvät oman yrityksen sisältä. Lisäksi tässä rajauksessa myös mahdolliset päästöjen vähennystoimenpiteet ovat yrityksen omissa käsissä todennäköisemmin, kuin Scope 3 osalta. Tiedonkeruussa voi käyttää mm. sähkö- tai kaukolämpölaskuja, polttoainelaskuja tai kilometrikorvaustietoja.
Laskennan viimeinen vaihe on kulutustietojen kertominen niin kutsutuilla päästökertoimilla. Helpoiten tämä tapahtuu käyttäen valmiita laskentataulukoita tai ohjelmistoja, kuten ilmaista SYKE y-hiilaria (Suomen ympäristökeskuksen kehittämä ja ylläpitämä Excel-pohjainen työkalu). Työkalulla pystyy useimmiten laskemaan Scope 1-2 päästöt suhteellisen vaivattomasti. Mikäli laskenta on laajempi, ilmaiset työkalut eivät useimmiten sellaisenaan riitä ja yritys joko joutuu räätälöimään niitä, kehittämään oman laskentamallin tai hankkimaan siihen asiantuntija-apua.
Laskennan toteutuksen jälkeen yrityksellä on kokonaiskuva siitä, mistä isoimmat päästöt tulevat ja päästövähennystoimien suunnittelu on helppo aloittaa. Hiilijalanjäljen laskenta olisi hyvä nähdä prosessina mieluummin kuin kertaluontoisena tehtävänä.
Hiilijalanjäljen laskenta on yritykselle käytännön työkalu oman toiminnan kehittämiseen. Se auttaa tunnistamaan päästölähteet, säästämään kustannuksia ja parantamaan vastuullisuutta. Jokainen askel kohti pienempää hiilijalanjälkeä on askel kohti kestävämpää tulevaisuutta – sekä yrityksen että yhteiskunnan kannalta.